Pyöräilijöiden keskuudessa kuluneen aiheen ruodinta on hyvä aloittaa yhtä kuluneella, joskin mukaillulla, Shakespeare –lainauksella. Aiheesta, siis hiihtääkö vai eikö hiihtää, on käyty paikoin jopa kiivastakin keskustelua tuntemieni pyöräilijöiden keskuudessa niin kauan kuin olen pyörällä kilpaa ajanut, eli jo lähemmäs viisitoista vuotta. Keskustelu on epäilemättä alkanut jo kauan ennen sitä, eikä sille myöskään näy loppua. Seuraavassa on tarkoitus tarkastella hiihdon sopivuutta pyöräilyn oheisharjoitteeksi hivenen analyyttisemmin, ja pyrkiä jonkinlaiseen johtopäätökseen sekä kuntoilijan että tavoitteellisen kilpapyöräilijän näkökulmasta. Pohdinnan voi jakaa vaikkapa muutaman eri näkökulman mukaan, kuten olen jatkossa tehnyt: