Kestävyysurheilu.fi:n plussajutussa pohdittiin viime viikolla, miten siirtyä kevyempiin lenkkarimalleihin ja ehkä paljasjalkajuoksijaksi. Ideana oli jalan alaosan vahvistaminen, vammattomat kilometrit ja vaivattoman päkiäaskeleen oppiminen. Paljasjalkajuoksija Mikko Ijäs näkee paljasjalkajuoksun olevan aivan eri laji kuin lenkkareilla juokseminen, eikä pidä paljasjalkailuun siirtymistä välttämättä monelle järkevänä.

 – En suosittele siirtymistä paljasjalkajuoksijaksi, jos ei ole ongelmia. Mutta jos tuntuu siltä, että tahtoisi löytää uuden sävelen juoksemiseen ja tehdä siitä jollain tavalla luonnollisempaa, niin miksei kokeilisi, se ei maksa mitään Ijäs pohtii.

Ijäs esittää nyt näkemyksensä viime viikon jutussa kerrotuista asioista.

Paljasjalkajuoksija Mikko Ijäs juoksee talvetkin Luna-sandaaleissa ja haaveilee pitkistä vuoristoultrakisoista. Juoksu ei ole hänelle kilometrejä ja sekunteja, vaan elämänfilosofia.

– Tarkoituksenani on ollut tehdä juoksemisesta tapa liikkua paikasta toiseen. Se on toiminut hyvin. En juuri koskaan ”käy lenkillä”. Joskus lähden ulos kun muu perhe nukkuu ja juoksen jonkun mutkan kautta parille oluelle ja sitten takaisin, Ijäs kertoo.

Suunnistaja Jere Pajunen on parin viime vuoden aikana menestynyt hyvin juoksun SM-kilpailuissa. Vuosi sitten keväällä Pajunen otti pronssia SM-maantiellä omalla puolimaratonin ennätyksellään 1:07:17. SM-maastoissa hän sijoittui neljänneksi, kaksi vuotta sitten sijoitus oli kuudes. Talvella Pajunen juoksi Aktia-Cupin kympillä ennätyksensä 31:04.

Jere Pajusen haastattelun kakkososassa keskitytään Kalevan Rastin suunnistajan harjoitteluun.

Jarkko Järvenpää mursi tammikuussa nilkkansa ja ehti ennen SM-maantietä juosta vain kaksi viikkoa. Pronssimitali ja aika 1:08:36 tuntuivat ihmeeltä.