Estejuoksija Sandra Eriksson on Suomen ainoa kestävyysjuoksun edustaja 10.elokuuta alkavissa Moskovan MM-kisoissa. Kalevan kisoissa ennätyksensä 9.43,34 juossut Eriksson voitti kilpailun jaossa olleesta MM-paikasta Oona Kettusta vastaan. Harmittavasti Eriksson käytti tuon 34 sadasosaa liian kauan aikaa A-rajan rikkomiseen tarvittavasta ajasta ja näin Kettusta ei saatu Erikssonin seuraksi mukaan Moskovaan.
Ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen oli nopein kansainvälisessä Lysebotn Opp rullahiihtokilpailussa Norjassa. Matkana oli 7,5 km mäkeä ylös vapaalla tyylillä. Muista suomalaisista Kerttu Niskanen oli neljäs ja Aino-Kaisa Saarinen yhdeksäs, miehissä Matti Heikkinen oli viides.
Ruotsin 20-vuotias Tove Alexandersson oli Simone Nigglin jälkeen Vuokatin MM-kisojen toiseksi menestynein naissuunnistaja keskimatkan ja pitkän matkan hopeallaan. Monet uskovatkin nuoren ruotsalaisen hallitsevan naissuunnistusta Nigglin lopulta siirtyessä syrjään pitkän uransa päätteeksi. Suunnistuksen ammattilaisena viimeiset kaksi vuotta ollut Alexandersson valmentaa itse itseään ja menestyy myös talvella hiihtosuunnistuksessa.
Jämsänkosken Ilveksen Jussi Simula ja IK Kronanin Maria Grundvall voittivat rullahiihdon SM-kultaa perjantaina Jurvan Botniaringin moottoriradalla Kurikassa.
Mäkijuoksu on jo vuosikymmenten ajan ollut osa kestävyysjuoksijoiden harjoittelua. Kevään mäkikaudella herätellään elimistöä pitkän talven jäljiltä kohti kesää ja kilpailukautta. Ylämäkeen juostavat vedot nostavat tehokkaasti maksimaalista hapenottokykyä ja ovat loistavaa lajinomaista voimaharjoittelua.
Mutta mitä ylämäkeen tehtävät kovatehoiset vedot oikeastaan saavat aikaan elimistössä ja onko mäkijuoksusta korvaamaan tasamaalla tehtäviä vetoja? Vaikka seuraavassa puhutaankin juoksusta, voi mäkiharjoittelua koskevaa tietoa soveltaa aivan hyvin myös pyöräilyyn ja hiihtoon.
Kulunut kausi on ollut viime vuonna 1500 metriä Pekka Vasalan SE:n 3.36,33 pintaan juosseelle Niclas Sandellsille yhtä kamppailua 3.40,00 alituksen kanssa. Moskovan MM-kisojen B-raja 3.37,00 tiedettiin kovaksi, mutta sen rikkomisen piti olla vain yksi askel matkalla MM-kilpailuihin.
Kaikkien aikojen paras suunnistaja Sveitsin Simone Niggli oli jälleen lyömätön Vuokatin MM-kilpailuissa voittaen kaikki kolme henkilökohtaista matkaa. Yhteensä Niggli on urallaan tähän mennessä voittanut uskomattomat 23 MM-kultaa, suoritus jota ei välttämättä tulla koskaan rikkomaan. Hevoskuuri sai mahdollisuuden jutella Nigglin kanssa Vuokatin MM-kisoissa.
Hevoskuurin seurannassa koko kevään ollut juoksija Oona Kettunen onnistui kauden päätavoitteessaan 19-vuotiaiden EM-kisoissa Italian Rietissä kerrassaan loistavasti. Tuloksena kultaa 3000 metrin esteissä ja hopeaa 5000 metrillä ja kummatkin vielä ennätysajoilla. Samalla rikkoontui esteissä myös Moskovan MM-kisojen B-raja. Kysytäänpä siis Oonan tunnelmia EM-kisojen jälkeen.
Niin kovaa harjoittelevan urheilijan kuin kuntoilijankin elimistö joutuu koetukselle päivästä toiseen, jolloin yksittäisistä harjoituksista palautuminen korostuu entisestään. Kestävyyslajeissa erityisesti, mutta myös muissa lajeissa, on keho kovalla kulutuksella ja riski loukkaantumisille kasvaa. Lihakset ja jänteet kuormittuvat harjoittelun seurauksena ja palautumisen varmistaminen on avainasemassa seuraavan harjoituksen ja harjoittelun jatkuvuuden onnistumista ajatellen. Tässä kohtaa kuvaan astuu aktiivinen kohdevenyttely.
Entinen huippuhiihtäjä Pirjo Muranen on toiminut Vuokatin MM-suunnistusten VIP-emäntänä ja nauttinut kisojen suomalaismenestyksestä ja hienosta tunnelmasta. Oman hiihtouransa päättymisen jälkeen Muranen haluaa jatkossa panostaa valmentamiseen toimien Marjaana Pitkäsen ja nuorten 16-17-vuotiaiden Habita-ryhmän valmentajana.
End of content
End of content
