Kaikkien aikojen menestynein maastohiihtäjä Marit Björgen on saavuttanut urallaan kahdeksan olympiavoittoa ja 18 maailmanmestaruutta. Nyt hän kertoo Maastohiihto.comille taidosta, jonka uskoo olleen merkittävässä roolissa matkallaan kohti maailman huippua.

Monelle urheilijalle kaikkensa antaminen harjoituksissa ja kilpailuissa on itsestään selvää ja jokapäiväistä. Halu kehittyä ja menestyä pakottaa urheilijan olemaan aina vain parempi ja parempi.

Sen lisäksi, että Björgen on aina pystynyt keskittymään harjoituksiinsa sataprosenttisesti, on hän treenien välissä osannut olla ”normaali ihminen”.

– Kun tulin harjoituksista kotiin, en ajatellut hiihtoa moneen tuntiin. Luin kirjoja, katsoin elokuvia ja tein aivan tavallisia asioita. Se oli palautumiseni kannalta tärkeää ja varmasti yksi menestykseni salaisuuksista, Björgen kertoo.

Aina harjoituksiin lähteminen ei kuitenkaan ollut maailman menestyneimmälle maastohiihtäjällekään helppoa. Kun ulkona oli huono sää tai keho tuntui väsyneeltä, olisi Björgen mieluummin tehnyt aivan muita asioita.

Kovatasoinen treeniseura kuitenkin motivoi väsyneinäkin hetkinä. Kovatasoisesta seurasta puhuessaan tarkoittaa hän muun muassa Therese Johaugia sekä Ingvild Flugstad Östbergiä, joiden kanssa hän harjoitteli paljon yhdessä.

– Kun olisin halunnut jäädä kotiin, ajattelin, että kaikki kilpailijani ovat harjoittelemassa. Silloin tiesin, että minunkin on pakko, hän naurahtaa.

Vuodet 2006–2009 olivat Björgenin uran vaikeinta aikaa. Kirjassaan hän kertoo menestyksen tielle tulleista esteistä, jotka saivat tähtihiihtäjän pohtimaan uransa lopettamista. Rakkaus ja intohimo harjoittelua kohtaan saivat hänet kuitenkin yrittämään uudelleen.

Hieman kierrellen ja nöyristellen Björgen myöntää, että uskoo inspiroineensa monia nuoria hiihtäjiä osoittaessaan, että vaikeudet on mahdollista voittaa. Vaikeat hetket opettivat paljon. Hänestä tuntui kuin kilpaladuille olisi palannut henkisesti täysin uusi ihminen.

Kärsivällisyys on sana, jota Björgen haluaa painottaa. Hän muistuttaa itse olleensa parhaassa kunnossa 30–35-vuotiaana.

– Kaikkien matka on erilainen. Kaikkien vahvuudet eivät myöskään korostu esimerkiksi mäkien kiipeämisessä. Sellaiset hiihtäjät ovat vahvoja muilla osa-alueilla.

Ingerid Stenvoldin kirjoittama elämäkerta julkaistaan Suomessa torstaina 3.2. Kirjan on suomentanut Terhi Width.