Perjantainen, 40. sijan ja surkean ammunnan tuonut sprinttikisa jäi mielessä taakse hyvin menneen takaa-ajon myötä.

– Ihan ookoo, ei hyvä eikä huono. Siltä väliltä, takaa-ajossa 22:nneksi noussut Mäkäräinen naurahti tuttua itsekriittisyyttä summatessaan kisaa.

Ilonaihetta toi sekä hiihto että ampuminen. Ladulla hän oli koko joukon nopein, ja vaikka ammunnassa tulikin neljä ohilaukausta kahdestakymmenestä kudista, oli penkallakin olo nyt parempi.

– Jos vielä oli epävarmuutta siitä, kulkeeko suksi, niin nyt sitä ei tarvitse miettiä. Tosi hyvin kulkee. Ja ammunnassa osa-alueiden onnistumisia: hyvä asia, että Kaisa uskalsi ampua rohkeasti sillä rytmillä mitä on harjoitellutkin. Jatkoa ajatellen lupaa hyvää. Tämä oli tärkeä kisa sen osalta, päävalmentaja Jonne Kähkönen totesi luottavaisesti.

Ammunnassa harmitusta – silti hyvääkin

Mäkäräisellä on läpi kauden ollut erityisesti vaikeuksia pystyammunnassa. Nyt pysty kulki 80-prosenttisesti ja Mäkäräisen mukaan ”kohtuullisesti”. Makuulla puolestaan ensimmäinen paikka oli parasta Mäkäräistä pitkään aikaan, nopea, tarkka ja rytminen suoritus. Toisella makuupaikalla tulleet kaksi ohilaukausta veivät kuitenkin saumat suurempaan tulosnousuun, jo ennen pystypaikkoja.

– Alkoi hyvin, eikä toisessakaan makuussa pitänyt mitään erikoista olla. Mutta laukaukset menivät vähän ympäriinsä kaikki, sekä ohilaukaukset että osumat. Harmittaa, tällaisissa olosuhteissa olisi pitänyt nollat pystyä ottamaan. Makuun nollat, se on ollut minulle tänä talvena se avaintekijä ylempiin kisasijoituksiin.

Pystystä tuli rohkaisua loppukisoihin. Josko se ”oikea” tunne olisi taas löytymässä ampujalle, joka on näyttänyt huimalla urallaan kykenevänsä pystypaikoiltakin mihin vain.

– Vähän jopa sakot harmittavat. Kun ammunta tuntuu ookoolle ja tulee sakkoja, se ottaa enemmän päähän kuin silloin, kun se on niin epätoivoista mitä se tässä välillä on minulla ollut. Tunne oli nyt tosi paljon parempi molemmissa pystyissä, Mäkäräinen kertoi.

Tiistaista normaalimatkan kisaa varten ammuntaa ei välttämättä enää hiota, joten sunnuntaisella tunteella mentäneen. Maanantain harjoittelut jäänevät kevyiksi.

– Pakko olisi ampumattomia päiviä saada, alkaa (muuten) hermostossa tuntumaan (ampuminen), Mäkäräinen mietti.

Dorothea Wierer juhli voittoa Anterselvassa sunnuntaina. Kuva: NordicFocus

Wierer kotilaaksonsa kuningattareksi

Kisan voitti seitsemänneltä sijalta startannut Italian Dorothea Wierer, kotiyleisön suureksi riemuksi. Saksan Denise Herrmann oli toinen ja sprintin voittanut Norjan Marte Olsbu Röiseland kolmas.

– Paljon yleisöä, paljon paineita. Ei ollut helppo kisa, mutta olivathan nuo viimeiset metrit todella tunteita täynnä. Perheeni, joukkueeni, ystäväni olivat kaikki täällä. Tämä oli niin erityinen päivä, Anterselvan laakson oma sankari Wierer hehkutti.

STT–Janne Lehikoinen